Siirry pääsisältöön

13.11.2018 Byrokratian johtaminen

Tämän luentokerran teemana oli byrokratian johtaminen. Vierailevana luennoitsijana oli pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen. Luennoilla korostui Max Weberin byrokratiamallin ajatukset. Opimme byrokratian tarkoittavan organisaatiomuotoa, joka koostuu selkeästä hierarkiasta ja säännöistä. Organisaatiomuoto on virallinen rakenne. Mielestämme byrokratiassa on hyvää selkeä työnjako - jokainen tietää mitä kukin tekee ja milloin. Tällainen byrokratian toteutuminen olisi ihanteellista. Lisäksi byrokratian yhteiset pelisäännöt ohjaavat ihmisten yhdenvertaisessa johtamisessa.
Ennen tätä luentokertaa byrokratia herätti ensisijaisesti negatiivisia mielikuvia. Esimerkkinä näistä ajatuksista mainittakoon byrokratian voivan tukahduttaa luovuutta työpaikoilla. Opiskelijan näkökulmasta yksi keskeinen byrokraattinen laitos on Kela, johon kohdistuu herkästi negatiivisia tuntemuksia. On kuitenkin huomattava, että byrokratia mahdollistaa Kelassa kaikkien opiskelijoiden samanarvoisen kohtelun yhtenäisten sääntöjen ansiosta.

Weberin byrokratian ideaalimallissa on 15 byrokratian ominaispiirrettä. Yliopistomaailmassa byrokratia on nähtävissä selvästi ainakin yliopiston toiminnan auktorisoinnissa, muodollisten sääntöjen laatimisessa ja ammattihenkilöiden pätevyydessä. Muodollisia sääntöjä ovat esimerkiksi, lukuvuosi-ilmoittautumisen tiettyyn määräaikaan mennessä. Olemme Weberin kanssa eri mieltä muodollisten sääntöjen pysyvyydestä. Toimintaohjeita ja lakeja tms. tulee päivittää, jotta ne ovat ajan tasalla. Maailma muuttuu koko ajan, eikä tietyt säännöt välttämättä ole järkeviä tulevaisuudessa. Lisäksi Weberin mukaan organisaation kehittyminen persoonattomaksi olisi yksi byrokratian ominaispiirteistä. Mielestämme organisaation ei tarvitse olla persoonaton ollakseen byrokraattinen. 

Parviaisen puheenvuorosta jäi mieleen lojaalius johtajaansa kohtaan. Vastuun kantaminen korostui, eikä tule piiloutua ylemmän johtajan taakse. Lisäksi Parviainen muistutti meitä siitä, ettei pomona tule vähätellä työntekijöiden kokemuksia. Kuuntelun tärkeyttä ei voi korostaa liikaa.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

7.11.2018 Organisaatiosuunnittelu, organisaatiomallin ja osuuskuntatoiminnan johtaminen

Vierailija Juha Kivelä kertoi osuuskuntatoiminnan johtamisesta. Osuuskuntien johtamisen erityispiirteenä on, että toiminnan tulee tuottaa jäsenyhteisölleen palveluita ja viihtyvyyttä, mutta samaan aikaan osuuskunta on myös liikeyritys. Liikeyrityksen täytyy pärjätä kilpailussa hinnan ja laadun suhteen sekä tuottaa rahallista tulosta. Johtaminen on tasapainoilua näiden kahden ominaisuuden välillä. Pohjois-Karjalan Osuuskaupan strategian ydin on edistää toiminta-alueensa elinvoimaisuutta sekä tuottaa palveluja ja etuja asiakasomistajille. Yrityksen arvoja ovat yhteisen hyvän tuottaminen sekä kilpailukyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen. Mielestämme strategia ja arvot kuulostavat oikein sopivilta tämän tyyppiseen liiketoimintaan. Kivelän mukaan kilpailukyvyn kehittäminen on jatkuva prosessi, ja siihen vaikuttaa keskeisesti asiakkaan kokemus siitä, saako hän rahoilleen vastinetta. Tämä on mielestämme hyvin kiteytetty, sillä liiketoiminnan edellytys ovat juurikin asiakkaat. Rahan vastine vo...
Lähetä kommentti
Lue lisää

24.10.2018 Johtamisajattelun kehityskaari ja keskeisimmät teoriat

Tällä luentokerralla professori Anu Puusa kävi teorialähtöisesti läpi johtamista ja sen historiaa. Johtaminen on erittäin monimuotoinen käsite, mutta sen voidaan ajatella olevan jonkin asian tekemistä. Johtajan täytyy johtaa muiden henkilöiden lisäksi itseänsä. Lisäksi esimerkiksi, organisaatioympäristö -ja käyttäytyminen täytyy huomioida johtamisessa. 1990-luvulta alkaen johtamisessa on otettu huomioon suhdenäkökulma. Kyseessä on postmoderni organisaatioteorian paradigma, jossa pyritään vaikuttamaan sanojen kautta. Johtamisessa on kyse ihmisten kanssa tekemisestä eikä johtamista tule ajatella vain johtajasta riippuvina tekijöinä. Mielestämme johtaminen on erittäin haastavaa, ellei työntekijä antaudu johdettavaksi. Työntekijöitä voi pakottaa tekemään jotakin, mutta heitä ei voi pakottaa haluamaan tehdä sitä. Ajattelemme, että työntekijöiden motivointi on keskeisessä roolissa työntekijöiden johtamisessa. Johtamisympäristö ja johdettavat ovat muuttuneet ajan kuluessa. Tämä on...
Lähetä kommentti
Lue lisää