Siirry pääsisältöön

18.10.2018 Kulttuurien johtaminen ja liiketoimintaetiikka

Päivän aiheena oli organisaatiokulttuurit ja liiketoiminnan etiikka. Johtamisen näkökulmasta on tärkeää tuntea yrityksen organisaatiokulttuuri ja siihen vaikuttavat tekijät. Organisaatiokulttuurilla tarkoitetaan yrityksen sisäistä kulttuuria, joka kumpuaa työntekijöiden arvoista, uskomuksista ja olettamuksista. Vallitseva kulttuuri vaikuttaa ihmisten jokapäiväiseen päätöksentekoon sekä siihen, mitä he ajattelevat yrityksestä ja omista rooleistaan sen jäseninä.

Organisaatiokulttuuri koostuu näkyvistä ja piilotetuista elementeistä. Näkyvään kulttuuriin kuuluvat tavoitteet, työnjako ja yhdessä laaditut pelisäännöt. Piilevä kulttuuri on vaikeammin havaittavissa, eikä sitä ole kirjoitettu ylös ‒ sillä on kuitenkin vahva vaikutus ihmisten ajattelutapoihin ja toimintaan. Esimerkiksi työntekijöiden välinen vuorovaikutus ja keskinäiset suhteet, tunteet, piilonormit, asenteet sekä mielikuvat ovat piilevää organisaatiokulttuuria.

Yrityksen johdossa toimivan henkilön on kannattavaa huomioida vallitseva organisaatiokulttuuri tehdessään päätöksiä ja luotsatessaan erilaisia muutoksia. Jo rekrytointivaiheessa voi olla viisasta tarkastella hakijan sopivuutta organisaation kulttuuriin; jakaako henkilö samat arvot yrityksen kanssa ja sopisiko hän osaksi tiimiä. Johtajan tehtävänä on myös edistää sellaisen kulttuurin muodostumista, joka tukee yrityksen päämäärien ja tavoitteiden saavuttamista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kulttuuri tehdään näkyväksi esimerkiksi toimintaohjeiden, mission ja vision, tehtävän kuvausten ja vastuualueiden luomisen/määrittelyn avulla. Henkilökunta kannattaa osallistaa tähän tehtävään aktiivisesti: esimerkiksi missio ja visio saadaan tällä tavoin kaikille ymmärrettävään ja hyväksyttävään muotoon sekä konkreettiseksi osaksi jokapäiväistä työskentelyä. Myös muutosten johtamisessa kannattaa hyödyntää organisaatiokulttuurin tuntemusta; henkilökunnan on helpompi hyväksyä muutokset, jotka tukevat yleisesti hyväksyttyjä arvoja (esim. kellokortti tukee oikeudenmukaisuutta ja jätteiden lajittelu ekologisuutta). 

Liiketoiminnan etiikka on mielestämme mielenkiintoinen aihe, joka liittyy erittäin voimakkaasti myös apteekkityöhön. Mielestämme eettistä näkökulmaa ei enää nykypäivänä voi lakaista maton alle, vaan sen tulisi olla näkyvä osa kaikkea liiketoimintaa. Eettisyys on myös voimavara, joka voi auttaa positiivisemman organisaatiokulttuurin rakentamisessa sekä edistää asiakassuhteiden luomista ja säilyttämistä. Liiketoiminnan edistämisen kannalta on järkevää tuoda ilmi tehdyt eettisyyttä parantavat toimenpiteet, kuten hävikin vähentäminen tai hiilijalanjäljen hyvittäminen. Tällä tavoin saadaan positiivista julkisuutta ja kenties uusia asiakkaita. Myös työntekijät ovat todennäköisesti ylpeitä saadessaan työskennellä yrityksessä, joka kantaa vastuuta omalta osaltaan. Mielestämme eettisyys ei siis ole tuottavuutta laskeva tekijä tai pakollinen taakka, vaan pikemminkin mahdollisuus. Apteekkitoiminnan etiikka on osittain myös lailla säädeltyä, sillä asiakkaan on aina saatava hänelle paras hoito riippumatta tulos- tai myyntitavoitteista. Olemme myös apteekin osalta sitä mieltä, että eettiset toimintaperiaatteet mahdollistavat pitkäaikaisten asiakassuhteiden syntymisen, ja ovat siten jopa edellytys liiketoiminnan kannattavuudelle.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

7.11.2018 Organisaatiosuunnittelu, organisaatiomallin ja osuuskuntatoiminnan johtaminen

Vierailija Juha Kivelä kertoi osuuskuntatoiminnan johtamisesta. Osuuskuntien johtamisen erityispiirteenä on, että toiminnan tulee tuottaa jäsenyhteisölleen palveluita ja viihtyvyyttä, mutta samaan aikaan osuuskunta on myös liikeyritys. Liikeyrityksen täytyy pärjätä kilpailussa hinnan ja laadun suhteen sekä tuottaa rahallista tulosta. Johtaminen on tasapainoilua näiden kahden ominaisuuden välillä. Pohjois-Karjalan Osuuskaupan strategian ydin on edistää toiminta-alueensa elinvoimaisuutta sekä tuottaa palveluja ja etuja asiakasomistajille. Yrityksen arvoja ovat yhteisen hyvän tuottaminen sekä kilpailukyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen. Mielestämme strategia ja arvot kuulostavat oikein sopivilta tämän tyyppiseen liiketoimintaan. Kivelän mukaan kilpailukyvyn kehittäminen on jatkuva prosessi, ja siihen vaikuttaa keskeisesti asiakkaan kokemus siitä, saako hän rahoilleen vastinetta. Tämä on mielestämme hyvin kiteytetty, sillä liiketoiminnan edellytys ovat juurikin asiakkaat. Rahan vastine vo...

13.11.2018 Byrokratian johtaminen

Tämän luentokerran teemana oli byrokratian johtaminen. Vierailevana luennoitsijana oli pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen. Luennoilla korostui Max Weberin byrokratiamallin ajatukset. Opimme byrokratian tarkoittavan organisaatiomuotoa, joka koostuu selkeästä hierarkiasta ja säännöistä. Organisaatiomuoto on virallinen rakenne. Mielestämme byrokratiassa on hyvää selkeä työnjako - jokainen tietää mitä kukin tekee ja milloin. Tällainen byrokratian toteutuminen olisi ihanteellista. Lisäksi byrokratian yhteiset pelisäännöt ohjaavat ihmisten yhdenvertaisessa johtamisessa. Ennen tätä luentokertaa byrokratia herätti ensisijaisesti negatiivisia mielikuvia. Esimerkkinä näistä ajatuksista mainittakoon byrokratian voivan tukahduttaa luovuutta työpaikoilla. Opiskelijan näkökulmasta yksi keskeinen byrokraattinen laitos on Kela, johon kohdistuu herkästi negatiivisia tuntemuksia. On kuitenkin huomattava, että byrokratia mahdollistaa Kelassa kaikkien opiskelijoiden samanarvoisen kohtelun yhte...

24.10.2018 Johtamisajattelun kehityskaari ja keskeisimmät teoriat

Tällä luentokerralla professori Anu Puusa kävi teorialähtöisesti läpi johtamista ja sen historiaa. Johtaminen on erittäin monimuotoinen käsite, mutta sen voidaan ajatella olevan jonkin asian tekemistä. Johtajan täytyy johtaa muiden henkilöiden lisäksi itseänsä. Lisäksi esimerkiksi, organisaatioympäristö -ja käyttäytyminen täytyy huomioida johtamisessa. 1990-luvulta alkaen johtamisessa on otettu huomioon suhdenäkökulma. Kyseessä on postmoderni organisaatioteorian paradigma, jossa pyritään vaikuttamaan sanojen kautta. Johtamisessa on kyse ihmisten kanssa tekemisestä eikä johtamista tule ajatella vain johtajasta riippuvina tekijöinä. Mielestämme johtaminen on erittäin haastavaa, ellei työntekijä antaudu johdettavaksi. Työntekijöitä voi pakottaa tekemään jotakin, mutta heitä ei voi pakottaa haluamaan tehdä sitä. Ajattelemme, että työntekijöiden motivointi on keskeisessä roolissa työntekijöiden johtamisessa. Johtamisympäristö ja johdettavat ovat muuttuneet ajan kuluessa. Tämä on...