Siirry pääsisältöön

16.10.2018 Innovaatioiden ja muutoksen johtaminen

Tällä kertaa luentokerralla käsiteltiin innovaatioiden ja muutoksen johtamista. Vierailevana luennoitsijana oli Suomen suurimman sylinteritoimittajan, Hydroline Oy:n, toimitusjohtaja Mikko Laakkonen. 

Innovaatiolla tarkoitetaan uuden prosessin tai tuotteen/palvelun luomista, jolla on vaikutusta yrityksen toimintatapaan. Muutos taas tarkoittaa siirtymää, joka tapahtuu tilasta toiseen. Innovaatioita ja muutoksia tarvitaan, jotta yritys pysyy mukana muuttuvassa maailmassa. Kuten Mikko sanoi, globalisaatio on sekä uhka että mahdollisuus. Uhkana on, että yritys jää taka-alalle, jos muutoksia ei kehitetä. Mahdollisuutena taas on uusien innovaatioiden luominen ja yrityksen kasvaminen kehittyvässä nykymaailmassa. Muutosten tekeminen on vaikeaa, mutta yrityksen tulisi miettiä, miksi se on myös niin tärkeää. Pitää hyväksyä, että muutos on jatkuvaa ja pakollista. Joka ikisessä asemassa jatkuva parantaminen on se, millä viedään yritystä eteenpäin. Pitää pystyä muuttumaan ja joustamaan, mutta tämän lisäksi pitää myös mahdollisesti osata perua ja muuttaa jo tehtyjä päätöksiä, jos ne eivät ole tuottaneet toivottuja tuloksia. Hyvän johtajan tulee osata punnita, mitä muutoksia kannattaa lähteä toteuttamaan ja missä hetkessä nämä muutokset toteutetaan. Kuten Mikko sanoi, hyvän johtajan tulee osata välillä tehdä myös ikäviä päätöksiä, mutta pitkällä jänteellä se on väistämätöntä.

Innovaatioiden johtamisessa hyvän johtajan rooli on tärkeä. Johtajan tulee muodostaa luottamus alaisten kesken, jotta johtamisprosessista saadaan kaikki mahdollinen irti. Myös Mikko painotti sitä, miten luottamuksen rakentaminen joukkoon on keskistä innovaatiojohtamisessa. Johtaja on opas ja esimerkki alaisille. Jokaiselle alaiselle tulee luoda ympäristö, jossa kehittäminen on mahdollista. Saman aaltopituuden löytäminen ja kannustava ilmapiiri motivoi kehittymään. Tämän olemme myös itse työelämässä huomanneet. Kun johtaja on avoin, joustava ja kannustava, sekä tosissaan kiinnostunut alaisten mielipiteistä ja ideoista, luo se itsellekin intoa kehittää ja luoda ideoita yrityksen toiminnan kehittämiselle.

Vaikka aiemmin puhuttiin, miten johtajan tulee olla joustava, avoin ja kannustava opas alaisille, tulee johtajan myös samalla pitää tietynlainen kuri ja asema. Tämän tasapainon löytäminen on varmasti vaativaa. Etenkin kun ihmiset ovat niin erilaisia, kuten edellisellä luentokerralla käsiteltiin. Nämä ovat haasteellisia asioita ja mielenkiinnolla odotamme, miten itse näissä onnistumme, kun siirrymme työelämään ja johtajan asemaan ;) 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

7.11.2018 Organisaatiosuunnittelu, organisaatiomallin ja osuuskuntatoiminnan johtaminen

Vierailija Juha Kivelä kertoi osuuskuntatoiminnan johtamisesta. Osuuskuntien johtamisen erityispiirteenä on, että toiminnan tulee tuottaa jäsenyhteisölleen palveluita ja viihtyvyyttä, mutta samaan aikaan osuuskunta on myös liikeyritys. Liikeyrityksen täytyy pärjätä kilpailussa hinnan ja laadun suhteen sekä tuottaa rahallista tulosta. Johtaminen on tasapainoilua näiden kahden ominaisuuden välillä. Pohjois-Karjalan Osuuskaupan strategian ydin on edistää toiminta-alueensa elinvoimaisuutta sekä tuottaa palveluja ja etuja asiakasomistajille. Yrityksen arvoja ovat yhteisen hyvän tuottaminen sekä kilpailukyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen. Mielestämme strategia ja arvot kuulostavat oikein sopivilta tämän tyyppiseen liiketoimintaan. Kivelän mukaan kilpailukyvyn kehittäminen on jatkuva prosessi, ja siihen vaikuttaa keskeisesti asiakkaan kokemus siitä, saako hän rahoilleen vastinetta. Tämä on mielestämme hyvin kiteytetty, sillä liiketoiminnan edellytys ovat juurikin asiakkaat. Rahan vastine vo...

13.11.2018 Byrokratian johtaminen

Tämän luentokerran teemana oli byrokratian johtaminen. Vierailevana luennoitsijana oli pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen. Luennoilla korostui Max Weberin byrokratiamallin ajatukset. Opimme byrokratian tarkoittavan organisaatiomuotoa, joka koostuu selkeästä hierarkiasta ja säännöistä. Organisaatiomuoto on virallinen rakenne. Mielestämme byrokratiassa on hyvää selkeä työnjako - jokainen tietää mitä kukin tekee ja milloin. Tällainen byrokratian toteutuminen olisi ihanteellista. Lisäksi byrokratian yhteiset pelisäännöt ohjaavat ihmisten yhdenvertaisessa johtamisessa. Ennen tätä luentokertaa byrokratia herätti ensisijaisesti negatiivisia mielikuvia. Esimerkkinä näistä ajatuksista mainittakoon byrokratian voivan tukahduttaa luovuutta työpaikoilla. Opiskelijan näkökulmasta yksi keskeinen byrokraattinen laitos on Kela, johon kohdistuu herkästi negatiivisia tuntemuksia. On kuitenkin huomattava, että byrokratia mahdollistaa Kelassa kaikkien opiskelijoiden samanarvoisen kohtelun yhte...

24.10.2018 Johtamisajattelun kehityskaari ja keskeisimmät teoriat

Tällä luentokerralla professori Anu Puusa kävi teorialähtöisesti läpi johtamista ja sen historiaa. Johtaminen on erittäin monimuotoinen käsite, mutta sen voidaan ajatella olevan jonkin asian tekemistä. Johtajan täytyy johtaa muiden henkilöiden lisäksi itseänsä. Lisäksi esimerkiksi, organisaatioympäristö -ja käyttäytyminen täytyy huomioida johtamisessa. 1990-luvulta alkaen johtamisessa on otettu huomioon suhdenäkökulma. Kyseessä on postmoderni organisaatioteorian paradigma, jossa pyritään vaikuttamaan sanojen kautta. Johtamisessa on kyse ihmisten kanssa tekemisestä eikä johtamista tule ajatella vain johtajasta riippuvina tekijöinä. Mielestämme johtaminen on erittäin haastavaa, ellei työntekijä antaudu johdettavaksi. Työntekijöitä voi pakottaa tekemään jotakin, mutta heitä ei voi pakottaa haluamaan tehdä sitä. Ajattelemme, että työntekijöiden motivointi on keskeisessä roolissa työntekijöiden johtamisessa. Johtamisympäristö ja johdettavat ovat muuttuneet ajan kuluessa. Tämä on...