Konfliktit eli ristiriitatilanteet ovat normaali osa organisaation toimintaa. Konflikteja syntyy, kun ihmisillä on toisistaan eriäviä mielipiteitä, intressejä, arvoja ja tarpeita. Niitä voi syntyä yksittäisten henkilöiden välille, tiimien ja työryhmien välille tai eri organisaatioiden välille. Konfliktin seuraukset voivat olla vaihtelevia: ne saattavat pitkittyessään heikentää työtehoa ja aiheuttaa huonoa oloa työyhteisössä, mutta toisaalta ne voivat myös viedä organisaatiota eteenpäin. Ristiriidan seurauksena saatetaan keksiä jokin uusi innovaatio, ja ihmiset voivat oppia toisistaan uusia asioita ja tulla läheisemmiksi.
Konflikteja voidaan luokitella eri tyyppeihin: tehtävä-, suhde- ja prosessikonflikteihin. Tehtäväkonflikti liittyy suoritettavana olevaan tehtävään, esimerkiksi tehtävän resurssien käyttöön. Suhdekonflikti liittyy ihmisten välisiin suhteisiin: erilaiset arvot ja ajatusmaailmat voivat johtaa tällaiseen konfliktityyppiin. Prosessikonfliktilla tarkoitetaan prosessiin ja sen tavoitteiden saavuttamiseen liittyvää ristiriitaa. Tällainen konflikti voi syntyä erimielisyyksistä koskien esimerkiksi rooleja ja delegointia.
Konflikteja voidaan johtaa monilla tavoilla. Välttäminen, pakottaminen, sopeutuminen, kompromissi ja ongelmanratkaisu yhteistyössä ovat erilaisia tapoja kohdata konflikteja. Välttäminen on mielestämme kyseenalainen tapa johtaa ristiriitoja: ongelmien lakaiseminen maton alle saattaa johtaa työilmapiirin saastumiseen. Näin johdettu organisaatio ei välttämättä opi virheistään mitään uutta. Pakottaminen tarkoittaa sitä, että organisaation johtaja tekee päätökset auktoriteetin oikeudella kuuntelematta alaisiaan. Tämä voi johtaa samaan ongelmaan kuin välttämisessä: henkilöstö kokee pahaa oloa ja virheistä ei välttämättä opita. Sopeutuminen tähtää rauhalliseen yhteiseloon henkilökunnan välillä, eikä työn lopputuloksesta olla juurikaan kiinnostuneita. Tällainen työyhteisö ei välttämättä toimi organisaation kannalta tuloksekkaasti. Kompromissi on johtamistyylinä välimuoto, jolla voidaan saavuttaa ihan hyviä tuloksia, mutta ei välttämättä ylletä huipulle. Ongelmien ratkaiseminen yhteistyössä (johtaja+työntekijät) on tavoitekeskeistä mutta ihmiset huomioivaa johtamista. Se on kenties paras tapa johtaa konflikteja.
Tietojohtamisessa tavoitteena on hankkia, luoda, jakaa ja tallentaa tietoa. Tieto on organisaatiolle tärkeä resurssi, kilpailuvaltti ja jopa toiminnan edellytys. Tiedon hankkimiseksi johtajan on tunnettava oman alansa tietolähteet ja osattava hyödyntää niitä. Yrityksen asiantuntijat luovat tietoa, joten mielestämme tietojohtamiseen kuuluu myös asiantuntijoiden ohjaaminen ja tukeminen. Myös erilaiset tietojärjestelmät, jotka keräävät tietoa, luovat uutta informaatiota. Tietojohtamisessa osataan hyödyntää näiden järjestelmien avulla kerättyä tietoa: esim. asiakasvirtojen seuranta ja siihen perustuvat toimenpiteet kuuluvat yleensä johtajien vastuulle. Tiedon jakaminen on erittäin tärkeää, jotta hankitusta tai luodusta informaatiosta saadaan kaikki mahdollinen hyöty irti. Johtajan on tärkeää huolehtia esim. palavereiden, sähköpostin tai ilmoitustaulun avulla, että jokainen työntekijä saa tiedon haltuunsa. Tieto on oltava ymmärrettävässä muodossa: hyvä johtaja varmistuu siitä, että kaikki varmasti ymmärtävät sanoman. Tiedon tallentaminen tapahtuu nykyisin usein sähköisesti. Johtajan vastuulla on, että tallentaminen tapahtuu lainsäädännön mukaisesti ja luotettavasti.
Konflikteja voidaan luokitella eri tyyppeihin: tehtävä-, suhde- ja prosessikonflikteihin. Tehtäväkonflikti liittyy suoritettavana olevaan tehtävään, esimerkiksi tehtävän resurssien käyttöön. Suhdekonflikti liittyy ihmisten välisiin suhteisiin: erilaiset arvot ja ajatusmaailmat voivat johtaa tällaiseen konfliktityyppiin. Prosessikonfliktilla tarkoitetaan prosessiin ja sen tavoitteiden saavuttamiseen liittyvää ristiriitaa. Tällainen konflikti voi syntyä erimielisyyksistä koskien esimerkiksi rooleja ja delegointia.
Konflikteja voidaan johtaa monilla tavoilla. Välttäminen, pakottaminen, sopeutuminen, kompromissi ja ongelmanratkaisu yhteistyössä ovat erilaisia tapoja kohdata konflikteja. Välttäminen on mielestämme kyseenalainen tapa johtaa ristiriitoja: ongelmien lakaiseminen maton alle saattaa johtaa työilmapiirin saastumiseen. Näin johdettu organisaatio ei välttämättä opi virheistään mitään uutta. Pakottaminen tarkoittaa sitä, että organisaation johtaja tekee päätökset auktoriteetin oikeudella kuuntelematta alaisiaan. Tämä voi johtaa samaan ongelmaan kuin välttämisessä: henkilöstö kokee pahaa oloa ja virheistä ei välttämättä opita. Sopeutuminen tähtää rauhalliseen yhteiseloon henkilökunnan välillä, eikä työn lopputuloksesta olla juurikaan kiinnostuneita. Tällainen työyhteisö ei välttämättä toimi organisaation kannalta tuloksekkaasti. Kompromissi on johtamistyylinä välimuoto, jolla voidaan saavuttaa ihan hyviä tuloksia, mutta ei välttämättä ylletä huipulle. Ongelmien ratkaiseminen yhteistyössä (johtaja+työntekijät) on tavoitekeskeistä mutta ihmiset huomioivaa johtamista. Se on kenties paras tapa johtaa konflikteja.
Tietojohtamisessa tavoitteena on hankkia, luoda, jakaa ja tallentaa tietoa. Tieto on organisaatiolle tärkeä resurssi, kilpailuvaltti ja jopa toiminnan edellytys. Tiedon hankkimiseksi johtajan on tunnettava oman alansa tietolähteet ja osattava hyödyntää niitä. Yrityksen asiantuntijat luovat tietoa, joten mielestämme tietojohtamiseen kuuluu myös asiantuntijoiden ohjaaminen ja tukeminen. Myös erilaiset tietojärjestelmät, jotka keräävät tietoa, luovat uutta informaatiota. Tietojohtamisessa osataan hyödyntää näiden järjestelmien avulla kerättyä tietoa: esim. asiakasvirtojen seuranta ja siihen perustuvat toimenpiteet kuuluvat yleensä johtajien vastuulle. Tiedon jakaminen on erittäin tärkeää, jotta hankitusta tai luodusta informaatiosta saadaan kaikki mahdollinen hyöty irti. Johtajan on tärkeää huolehtia esim. palavereiden, sähköpostin tai ilmoitustaulun avulla, että jokainen työntekijä saa tiedon haltuunsa. Tieto on oltava ymmärrettävässä muodossa: hyvä johtaja varmistuu siitä, että kaikki varmasti ymmärtävät sanoman. Tiedon tallentaminen tapahtuu nykyisin usein sähköisesti. Johtajan vastuulla on, että tallentaminen tapahtuu lainsäädännön mukaisesti ja luotettavasti.
Kommentit
Lähetä kommentti