Siirry pääsisältöön

5.11.2018 Johtajuus ja johtamistyylit

Luennon aiheena oli johtajuus, johtamistyylit sekä johtamisen uudet suuntaukset. Vierailevaksi luennoitsijaksi saimme Patrcik Kasurisen Call Waves Solutions Finland Oy:ltä. Hän toimii yrityksessa Group Managerina. 

Keskustelun aiheena luennolla oli johtamisteoriat. Johtamisteoriat voidaan jakaa kolmeen pääalueeseen; piirreteoriat, johtamiskäyttäytymistä selittävät teoriat sekä kontingenssireoriat. Piirreteoria on lähtöisin jo 1940-luvulta.  Piirreteoriassa esitetään, että johtajalla on synnynnäiset johtajan ominaisuudet. Sen mukaan johtajuutta ei voi oppia. Näitä synnynnäisiä johtajan ominaisuuksia ovat esimerkiksi kunnianhimoisuus, päättäväisyys, sinnikkyys, energisyys, itseluottamus, stressinsietokyvykkyys sekä avoimuus sosiaaliselle ympäristölle. Mielestämme nämä ovat juuri sellaisia asioita, joita ihminen voi itsessään kehittää, ja mitkä myös suurimmilta osin automaattisesti kehittyvät ajan mittaan. Nämä ominaisuudet eivät myöskään mielestämme yksin takaa sitä, että johtaja on hyvä työssään. Se energinen ja sosiaalisesti avoin ihminen ei ole välttämättä ole niin hyvä johtaja, kuin joku hiljaisempi. Hänellä voi silti olla hyvät kommunikaatio- ja johtajataidot. 

Johtamiskäyttäytymistä selittävissä teorioissa vastataan kysymykseen siitä, miten pitäisi johtaa. Johtamistyyli on yleensä joko autoritaarista eli tehtäväkeskeistä tai demokraattista eli ihmiskeskeistä johtamista. Luennolla esitettiin Blake & Moutonin käyttäytymisteoriaa kuvaava malli (The managerial grid):


Tämän mallin mukaan optimaalinen johtamiskäyttäytyminen keskittyy täysillä sekä tuotokseen että ihmisiin (piste 9/9). Mielestämme tämä pitää myös paikkansa. Jos mietimme esimerkiksi urheilujoukkueen menestystä, ei hyvään tuotokseen päästä keskittymällä ainoastaan tulokseen. Joukkueen välinen yhteishenki ja kommunikaatio takaavat pohjan menestymiselle. Tätä voidaan hyvin soveltaa työelämään. Myös Patrick otti esiin urheilujoukkueen johtamisen, joka on hyvä esimerkki valmentavasta johtamisesta. Valmentavassa johtamisessa tulee tutustua ja tuntea ryhmän jäsenten ominaisuudet, vahvuudet, asenteet ja mielenkiinnon kohteet.

Kontingenssiteorialla pyritään vastaamaan kysymykseen siitä, mitkä tilannekohtaiset asiat vaikuttavat johtamiseen. Oikea johtamistyyli riippuu teorian mukaan täysin tilanteesta. Toisessa tilanteessa johtajan tarvitsee olla dominoiva ja toisessa tilanteessa on taas hyvä antaa tilaa muille ja olla kannustajan roolissa. Johtajan tulee siis lukea tilanteen mukaan, mikä on paras tapa toimia. Kuten Patrick painotti, ihmiset sitoutuvat työhön, kun saavat myös itse vaikuttaa. Dominoiva johtaminen ei ole aina paikallaan.

Yhteenvetona voisimme sanoa, että piirreteoriat ovat mielestämme ainakin osittain vanhentunut ajattelutapa. Ominaisuudet, joilla hyvää johtajaa piirreteorioissa kuvataan, ovat varmasti hyödyllisiä ominaisuuksia johtajalle, mutta mielestämme johtajuutta voi oppia. Johtamiskäyttäytymistä kuvaavat teoriat ja kontingessiteoriat taas ovat omasta mielestämme käytännöllisiä. Johtajan pitää osata muovautua tilanteen mukaan ja ottaa huomioon erilaiset alaiset. Yhteishengen ja kannustavan ilmapiirin luominen ovat tärkeitä johtajan tehtäviä. Vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidot eivät ole synnynnäisiä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

7.11.2018 Organisaatiosuunnittelu, organisaatiomallin ja osuuskuntatoiminnan johtaminen

Vierailija Juha Kivelä kertoi osuuskuntatoiminnan johtamisesta. Osuuskuntien johtamisen erityispiirteenä on, että toiminnan tulee tuottaa jäsenyhteisölleen palveluita ja viihtyvyyttä, mutta samaan aikaan osuuskunta on myös liikeyritys. Liikeyrityksen täytyy pärjätä kilpailussa hinnan ja laadun suhteen sekä tuottaa rahallista tulosta. Johtaminen on tasapainoilua näiden kahden ominaisuuden välillä. Pohjois-Karjalan Osuuskaupan strategian ydin on edistää toiminta-alueensa elinvoimaisuutta sekä tuottaa palveluja ja etuja asiakasomistajille. Yrityksen arvoja ovat yhteisen hyvän tuottaminen sekä kilpailukyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen. Mielestämme strategia ja arvot kuulostavat oikein sopivilta tämän tyyppiseen liiketoimintaan. Kivelän mukaan kilpailukyvyn kehittäminen on jatkuva prosessi, ja siihen vaikuttaa keskeisesti asiakkaan kokemus siitä, saako hän rahoilleen vastinetta. Tämä on mielestämme hyvin kiteytetty, sillä liiketoiminnan edellytys ovat juurikin asiakkaat. Rahan vastine vo...

13.11.2018 Byrokratian johtaminen

Tämän luentokerran teemana oli byrokratian johtaminen. Vierailevana luennoitsijana oli pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen. Luennoilla korostui Max Weberin byrokratiamallin ajatukset. Opimme byrokratian tarkoittavan organisaatiomuotoa, joka koostuu selkeästä hierarkiasta ja säännöistä. Organisaatiomuoto on virallinen rakenne. Mielestämme byrokratiassa on hyvää selkeä työnjako - jokainen tietää mitä kukin tekee ja milloin. Tällainen byrokratian toteutuminen olisi ihanteellista. Lisäksi byrokratian yhteiset pelisäännöt ohjaavat ihmisten yhdenvertaisessa johtamisessa. Ennen tätä luentokertaa byrokratia herätti ensisijaisesti negatiivisia mielikuvia. Esimerkkinä näistä ajatuksista mainittakoon byrokratian voivan tukahduttaa luovuutta työpaikoilla. Opiskelijan näkökulmasta yksi keskeinen byrokraattinen laitos on Kela, johon kohdistuu herkästi negatiivisia tuntemuksia. On kuitenkin huomattava, että byrokratia mahdollistaa Kelassa kaikkien opiskelijoiden samanarvoisen kohtelun yhte...

24.10.2018 Johtamisajattelun kehityskaari ja keskeisimmät teoriat

Tällä luentokerralla professori Anu Puusa kävi teorialähtöisesti läpi johtamista ja sen historiaa. Johtaminen on erittäin monimuotoinen käsite, mutta sen voidaan ajatella olevan jonkin asian tekemistä. Johtajan täytyy johtaa muiden henkilöiden lisäksi itseänsä. Lisäksi esimerkiksi, organisaatioympäristö -ja käyttäytyminen täytyy huomioida johtamisessa. 1990-luvulta alkaen johtamisessa on otettu huomioon suhdenäkökulma. Kyseessä on postmoderni organisaatioteorian paradigma, jossa pyritään vaikuttamaan sanojen kautta. Johtamisessa on kyse ihmisten kanssa tekemisestä eikä johtamista tule ajatella vain johtajasta riippuvina tekijöinä. Mielestämme johtaminen on erittäin haastavaa, ellei työntekijä antaudu johdettavaksi. Työntekijöitä voi pakottaa tekemään jotakin, mutta heitä ei voi pakottaa haluamaan tehdä sitä. Ajattelemme, että työntekijöiden motivointi on keskeisessä roolissa työntekijöiden johtamisessa. Johtamisympäristö ja johdettavat ovat muuttuneet ajan kuluessa. Tämä on...